Usein kysyttyä vuorotteluvapaasta

Tälle sivulle on kerätty usein kysyttyjä kysymyksiä vuorotteluvapaasta ja vuorottelukorvauksesta vastauksineen osa-alueittain:

  • Oikeus vuorottelukorvaukseen
  • Hakeminen ja liitteet
  • Satunnainen työnteko vuorotteluvapaan aikana

Lisätietoja löydät alasivulta Vuorottelukorvaus.

Oikeus vuorottelukorvaukseen

Minulla on ollut palkattomia poissaoloja. Voinko jäädä vuorotteluvapaalle?

Palkattomia poissaoloja voi vuorotteluvapaata edeltävän 13 kuukauden aikana olla maksimissaan 30 päivää. Palkattomaksi poissaoloksi katsotaan esimerkiksi aika, jona henkilö on ollut palkattomalla virkavapaalla, lakossa tai lomautettuna.

Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo, sekä palkallinen että palkaton, rinnastetaan 13 kuukauden työssäoloaikaa laskettaessa työssäoloksi.

Osittaisella hoitovapaalla olleella voi olla oikeus vuorotteluvapaaseen, mikäli hänen työaikansa vapaata edeltävien 13 kuukauden aikana on ollut yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta ja mikäli hänellä ei ole ollut kyseisenä aikana yli 30 päivää palkatonta poissaoloa työstä. Jos osittainen hoitovapaa on toteutettu siten, että työntekijä on kokonaisia päiviä viikossa poissa työstä, ne lasketaan palkattomiin poissaolopäiviin.

Edellisestä vuorotteluvapaasta on kulunut nyt muutama vuosi. Milloin voin jäädä vuorotteluvapaalle uudestaan?

Edellisen vuorotteluvapaan jälkeen työhistoriaa tulee olla kertynyt viisi vuotta lisää. Pelkästään se, että edellisestä vuorotteluvapaasta on viisi vuotta, ei riitä.

Hakeminen ja liitteet

Mistä saan vuorottelukorvaushakemuksen?

Voit täyttää ja tulostaa vuorottelukorvaushakemuksen alasivulla Lomakkeet.

Jos haluat lähettää hakemuksen eAsioinnin kautta, sinun tulee ensin täyttää, tulostaa ja allekirjoittaa vuorottelukorvaushakemuslomake ja lähettää se eAsioinnissa sähköisenä liitteenä joko pdf-, jpg- tai tiff-muodossa.

Mitä liitteitä minun tulee lähettää vuorottelukorvaushakemuksen mukana?

Lähetä vuorottelukorvaushakemuksen mukana kopio vuorottelusopimuksesta ja palkkatodistus
52 vuorotteluvapaata edeltävältä viikolta täysiltä palkanmaksukausilta sekä muita liitteitä tilanteesi mukaan. Listan mahdollisista liitteistä löydät alasivulta Hakeminen ja liitteet.

Mitä asiakirjoja lähetän kassalle vuorotteluvapaan toisen tai kolmannen jakson alkaessa?

      Lähetä kassalle vuorottelukorvaushakemus jokaiselta jaksolta erikseen kunkin jakson alkaessa. Sinun ei tarvitse toimittaa kassalle ensimmäisen hakemuksen liitteitä uudestaan toisen tai kolmannen jakson hakemuksen mukana. Jos saat vuorotteluvapaasi aikana työtuloja tai sosiaalietuuksia, olet sivutoiminen yrittäjä tai jos omistat maa- tai metsätilan, katso ohjeet kohdasta Vuorottelukorvaushakemuksen liitteet.

Minua on kehotettu tarkistamaan työhistoria työttömyyskassasta jo ennen vuorottelukorvaushakemuksen lähettämistä. Miksi?

Jos olet ollut yhdenjaksoisesti tai muutamassa työsuhteessa työssä niin, että vaadittava työhistoria selkeästi täyttyy, sinun ei tarvitse erikseen tarkastuttaa työhistoriaasi työttömyyskassassa ennen vuorottelukorvaushakemuksen lähettämistä. Jos työhistoriasi koostuu esimerkiksi kymmenistä määräaikaisista jaksoista ja lisäksi siihen tulisi laskea työssäoloajaksi rinnastettavaa aikaa (esimerkiksi työsuhteiden ulkopuolella ollutta äitiysraha- tai varusmies- tai siviilipalvelusaikaa), voit silloin kääntyä työttömyyskassan puoleen työhistoriaedellytyksesi tarkistamiseksi etukäteen. Työhistoriasi tarkistetaan joka tapauksessa hakemuksesi käsittelyn yhteydessä.

Pitääkö minun lähettää verokortti?

Työttömyyskassa saa tiedot helmikuun alussa voimaan tulevista ennakonpidätysprosenteista suoraan Verohallinnolta. Verohallinnon päätöksen mukaisesti ennakonpidätys on toimitettava palkkatulosi veroprosenttien mukaisesti, mutta kuitenkin vähintään 25 % suuruisena. Pyydä verotoimistosta muutosverokortti etuutta varten ja toimita se työttömyyskassalle, mikäli haluat muuttaa ennakonpidätysprosenttejasi. Voit tilata muutosverokortin lähetettäväksi suoraan työttömyyskassaan esimerkiksi Verohallinnon sähköisessä asiointipalvelussa.

Milloin on hyvä aika lähettää hakemus?

Voit lähettää vuorottelukorvaushakemuksen silloin, kun vuorotteluvapaa on alkamassa ja olet saanut hakemukseen liitettävän palkkatodistuksen. Vuorottelukorvauksesta annetaan päätös vasta sitten, kun ensimmäinen maksujakso on käsitelty, joten on tarkoituksenmukaista lähettää vuorottelukorvaushakemus työttömyyskassalle aikaisintaan vuorotteluvapaan alkamista edeltävänä kuukautena. Hakemus on lähetettävä kolmen kuukauden kuluessa vuorotteluvapaan alkamispäivästä.

Milloin hakemukseni käsitellään?

Vuorottelukorvaus maksetaan aina jälkikäteen kalenterikuukauden jaksoissa. Ensimmäinen maksujakso voi olla kalenterikuukautta lyhyempi tai pidempi, jos vuorotteluvapaa alkaa kesken kalenterikuukauden. Päätös voidaan kuitenkin antaa vasta kun lopulliset palkkatiedot ovat saatavilla, joten tämä voi viivästyttää vuorottelukorvaushakemuksesi käsittelyä.

Jos hakemus on lähetetty vasta vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen, käsittelyaika vaihtelee tilanteen mukaan (lisäselvitystarpeet jne.).

Tarkemmat maksupäivät ovat nähtävillä alasivulla Vuorottelukorvaus kohdassa Vuorottelukorvauksen maksaminen.

Satunnainen työnteko vuorotteluvapaan aikana

Olen järjestyksenvalvojana jääkiekko-otteluissa muutaman kerran vuorotteluvapaan aikana. Miten ilmoitan tästä työttömyyskassalle?

Saadessasi vuorottelukorvausta ilmoita ansiotulostasi työttömyyskassalle viimeistään sinä päivänä, jona ansaitset palkkaa – mieluiten kuitenkin jo aiemmin, kun tiedät saavasi ansiotuloa. Vuorottelukorvaus maksetaan tällöin palkanmaksukausien mukaisesti ja vuorotteluvapaan aikana ansaittu tulo sovitellaan palkanmaksujaksolle. Vuorotteluvapaalla ollessa jälkikäteen ilmoitettu ansiotulo voi johtaa takaisinperintään ja/tai epäilyyn etuuden väärinkäytöksestä.

Minkä verran vuorotteluvapaalla ollessani muulta työnantajalta ansaitsemani tulo vaikuttaa vuorottelukorvaukseen?

Muulle kuin omalle työnantajalle tehdystä osa-aikaisesta tai enintään kahden viikon pituisesta kokoaikaisesta työsuhteesta saadusta ansiotulosta vähennetään 50 prosenttia vuorottelukorvauksen taustalla olevasta päivärahasta. Vähennys tehdään ennen 70 tai 80 prosentin vuorottelukorvausosuuden laskemista. Vuorottelukorvauksessa ei ole 300 euron/kk suojaosaa työtuloille, kuten työttömyyspäivärahassa.

Esimerkki:

Henkilö saa vuorottelukorvausta 70 % mukaan. Vuorottelukorvauksen perusteena oleva  ansiopäiväraha on 1000 €/kk, jolloin vuorottelukorvaus olisi 700 €/kk. Muulta työnantajalta saatu ansiotulo on 200 €/kk, josta vähennetään puolet eli 100 €, joten päiväraha on 1000 € - 100 € = 900 € ja tällöin vuorottelukorvaus on 0,7*900 €/kk = 630 €/kk.

 

Päivitetty 29.12.2017