Vuorottelukorvaus

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat 1.1.2016. Lakimuutokset eivät koske vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vuorottelusopimus on tehty viimeistään 31.12.2015 ja jos vuorotteluvapaa alkaa 31.3.2016 mennessä.

Oikeus vuorottelukorvaukseen

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyöntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % kokoaikatyöntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) työttömänä olevan henkilön.

Työttömyyskassa voi maksaa vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta niille jäsenilleen, jotka ovat liittyneet työttömyyskassaan vähintään 26 viikkoa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Muille vuorottelijoille vuorottelukorvauksen maksaa Kela.

Vuorotteluvapaalle jäävälle on asetettu yläikäraja. Vuorotteluvapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Yläikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Vuorottelukorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivää palkattomia poissaoloja.

Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on ennen vuorotteluvapaan alkamista työeläkelakien mukaista työhistoriaa vähintään 20 vuotta. Myös alle 18-vuotiaana 31.12.2006 mennessä tehty työ lasketaan työhistoriaan. Työhistoriaan lasketaan myös EU:n jäsenvaltioissa, Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa (Norja, Islanti ja Liechtenstein) tai Sveitsissä tehty työ, jos henkilö esittää työskentelystään tai työhön rinnastettavasta ajasta riittävän ja luotettavan selvityksen.

Työhistoriaan voidaan huomioida työtekoon rinnastettavana aika, jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa sellaiselta ajalta, jolta henkilö ei ole ollut työeläkelakien mukaisessa työssä. Lisäksi työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon aika, jolta henkilö on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla taikka suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta. Työhistoria-ajasta enintään neljännes voi olla edellä tarkoitettua rinnastettavaa aikaa.

Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos työntekijä

  • saa palkkaa omalta työnantajalta vuorotteluvapaan aikana tehdystä työstä
  • saa vuosilomapalkkaa
  • suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta
  • suorittaa vapausrangaistusta
  • on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa
  • harjoittaa päätoimista yritystoimintaa
  • saa varhennettua vanhuuseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä taikka täysimääräistä vanhuuseläkettä
  • saa sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa
  • saa työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustuke
  • on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityshoitorahaa tai jos työntekijälle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi
  • saa kuntoutusrahaa taikka ansionmenetyskorvausta tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Kesto

Vuorotteluvapaa kestää vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa.

Jo sovittua vuorotteluvapaata voidaan pidentää työnantajan ja vuorottelijan kesken tehdyllä sopimuksella, mutta pidennyksestä on sovittava viimeistään kaksi kuukautta ennen kuin alkuperäinen vuorotteluvapaa olisi päättynyt. Vuorotteluvapaan yhteenlaskettu kesto ei kuitenkaan saa ylittää 180 kalenteripäivää.

Mikäli vuorottelija palaa tilapäisesti työhön omalle työnantajalleen vuorotteluvapaan aikana, kuluu vuorotteluvapaa työnteon aikana ja jatkuu sen jälkeen alkuperäisen sopimuksen mukaisesti.

Taso

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Lapsikorotuksia ei kuitenkaan oteta huomioon. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävien vähintään 52 viikon ajalta saaduista ansiotuloista.

Taulukko vuorottelukorvauksen suuruudesta 1.1.2016 alkaen

Vuorotteluvapaasta sopiminen ja vuorottelukorvauksen hakeminen

Työnantaja ja työntekijä sopivat vuorotteluvapaasta vuorottelusopimuksella. Sopimuslomake on saatavilla esimerkiksi alasivulta Lomakkeet. Vuorottelusopimus ja sijaisen työsopimus on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista, jotta TE-toimisto voi antaa työttömyyskassalle lausunnon vuorottelukorvauksen maksamiseksi. Vuorotteluvapaata pidennettäessä vastaavat selvitykset on toimitettava TE-toimistolle viimeistään kahta kuukautta ennen kuin alkuperäinen vapaa olisi päättynyt. TE-toimisto voi antaa esteettömän lausunnon vuorotteluvapaasta aikaisintaan siitä ajankohdasta lukien, kun vuorottelusopimus ja selvitys sijaisen palkkaamisesta on toimitettu TE-toimistolle. Työttömyyskassa maksaa vuorottelukorvauksen vuorotteluvapaasta annetun lausunnon mukaiselta ajalta. Huolehdi ennen vuorotteluvapaalle jääntiäsi siitä, että vuorottelusopimus ja sijaista koskevat tiedot on toimitettu TE-toimistoon.

Vuorotteluvapaalle jääneen on itse haettava vuorottelukorvausta työttömyyskassalta hakemuksella, joka on saatavilla alasivulta Lomakkeet. Hakemuksen liitteenä tulee olla palkkatodistus sekä kopio vuorottelusopimuksesta. Liitä hakemukseen kopio viimeksi vahvistetusta verotuspäätöksestä erittelyosineen, mikäli sinulla on parhaillaan tai on edellisen 28 kuukauden aikana ollut sivutoimista yritystoimintaa (osakkuus tai hallituksen jäsenyys yrityksessä; jäsenyys osuuskunnassa; itsenäinen yrittäjyys tai ammatinharjoittaminen; maa- tai metsätilan omistaminen). Mahdollinen sivutoiminen yritystoiminta tutkitaan myös TE-toimistossa, ja TE-toimisto antaa siitä lausunnon työttömyyskassalle. Hakemuksen käsittelemiseksi tarvitaan lisäksi työhistoriaa koskeva ansiotyöluettelo, jonka työttömyyskassa saa suoraan Eläketurvakeskuksesta. Voit katsoa tarkemman liiteluettelon kohdasta Etuudet > Hakeminen ja liitteet.

Voit lähettää vuorottelukorvaushakemuksen työttömyyskassalle saatuasi palkkatodistuksen vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta täysiltä palkanmaksujaksoilta. Jos vuorotteluvapaa on alkanut esim. kuukauden 15. päivä, palkkatodistus on laadittava 12:lta vuorotteluvapaata edeltävältä täydeltä kalenterikuukaudelta. Vuorottelukorvaushakemus tulee toimittaa työttömyyskassalle kolmen kuukauden kuluessa vuorotteluvapaan alkamisesta lukien.

Vuorotteluvapaan aikana tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava välittömästi työttömyyskassalle ja TE-toimistoon.

Työtulot vuorotteluvapaan aikana

Vuorotteluvapaan aikana omalla työnantajalla työskentely estää vuorottelukorvauksen saamisen. Jos vuorottelija saa palkkaa siltä työnantajalta, jonka palveluksesta hän on vuorotteluvapaalla, vuorottelukorvausta ei makseta samalta ajalta. Vuorottelukorvaus evätään kaikilta niiltä päiviltä, joina henkilö on ollut omalla työnantajallaan työssä riippumatta tehtyjen työtuntien määrästä. Samoin, jos työnantaja maksaa vuorotteluvapaan aikana vuorottelijalle vuosilomapalkkaa tai muita korvauksia, joita vastaan hän saa vapaa-aikaa (esimerkiksi ylityökorvausten vaihtovapaa), ei tällä ole samalta ajalta oikeutta vuorottelukorvaukseen.

Vuorottelukorvauksen suuruuteen eivät kuitenkaan vaikuta vähentävästi ennen vuorotteluvapaata ansaitut, mutta vuorotteluvapaan aikana maksettavat korvaukset, kuten ilta- ja ylityölisät. Myöskään lomarahan maksaminen ei vaikuta vuorottelukorvauksen suuruuteen sen maksuajankohdasta riippumatta.

Muulla työnantajalla työskentely vuorotteluvapaan aikana vaikuttaa vuorottelukorvaukseen samalla tavalla kuin työskentely vaikuttaa työttömyyspäivärahaan (osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä). Vuorottelukorvauksessa ei kuitenkaan ole työtuloille 300 euron/kk suojaosaa, kuten työttömyyspäivärahassa. Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen.

Vuorotteluvapaan aikana tehdyistä töistä tulee ilmoittaa työttömyyskassalle viimeistään ensimmäisenä työpäivänä liikamaksun ja takaisinperinnän välttämiseksi. Kyseisen ajankohdan vuorottelukorvaus maksetaan palkkatietojen toimittamisen jälkeen.

Tarkempia tietoja vuorottelukorvauksesta saat Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön kotisivuilta.

Vuorottelukorvauksen maksaminen

Vuorottelukorvaus maksetaan jälkikäteen kokonaisilta kalenterikuukausilta. Loppuvuonna 2016 ja vuonna 2017 vuorottelukorvaukset maksetaan seuraavasti:

Jakso Maksupäivä
1. - 30.11.2016 9.12.2016
1. - 31.12.2016 4.1.2017
1. - 31.1.2017 3.2.2017
1. - 28.2.2017 3.3.2017
1. - 31.3.2017 5.4.2017
1. - 30.4.2017 5.5.2017
1. - 31.5.2017 6.6.2017
1. - 30.6.2017 5.7.2017
1. - 30.7.2017 4.8.2017
1. - 31.8.2017 5.9.2017
1. - 30.9.2017 4.10.2017
1. - 31.10.2017 3.11.2017
1. - 30.11.2017 5.12.2017

Vuorottelukorvauksen ensimmäinen maksujakso voi olla lyhyempi, jos vuorotteluvapaa alkaa kesken kalenterikuukauden. Ensimmäinen maksupäivä voi poiketa yllä mainituista maksupäivistä.

Yllä mainitut maksupäivät voivat muuttua, jos kassalle ei ole toimitettu riittävän ajoissa jakson käsittelemiseksi tarvittavia tietoja (esim. todistusta jakson aikana ansaituista työtuloista).

 

 

Päivitetty 17.11.2016