Työttömyysturva- ja vuorotteluvapaa­lainsäädäntöön tulleita muutoksia

Muutoksia 1.1.2018 alkaen

Työttömyysturvan aktiivimalli

Lakimuutoksen tavoitteena on lisätä työllisyyttä kannustamalla työttömiä työnhakijoita aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen työnhaussa koko työttömyyden keston ajan.

Aktiivimallin taustaideana on, että työttömyyden alkuun asetettavaa omavastuuaikaa lyhennetään ja sitä siirretään myöhemmäksi työttömyyden ajalle. Henkilö voi kuitenkin välttyä myöhemmältä omavastuulta olemalla riittävän aktiivinen työttömyytensä aikana.

Omavastuuaika lyhenee

Työttömyyden alkuun asetettavaa omavastuuaikaa lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.

Tarkastelujakso 65 maksupäivää

Aktiivisuuden tarkastelujakso on 65 maksupäivää, joka yhdenjaksoisena aikana vastaa noin kolmea kuukautta. Kunkin tarkastelujakson ajalta tutkitaan, onko henkilö ollut jakson aikana riittävän aktiivinen. Edellisen 65 maksupäivän tarkastelujakson aktiivisuus vaikuttaa seuraavan 65 maksupäivän tarkastelujakson ajalta maksettavan etuuden tasoon.

Kassa seuraa tarkastelujaksoja, tutkii aktiivisuuden ja antaa asiasta päätökset. TE-toimisto ei osallistu aktiivimallin toimeenpanoon.

Maksupäivillä tarkoitetaan päiviä, joilta etuuden saajalle maksetaan ansiopäivärahaa täytenä, soviteltuna tai vähennettynä. Myös viikonlopun aikainen aktiivisuus luetaan kuitenkin mukaan aktiivisuusedellytykseen.

Kaikilla lain voimaan tullessa ansiopäivärahaa saavilla henkilöillä 65 maksupäivän tarkastelujakso alkaa 1.1.2018. Lain voimaan tulon jälkeen etuuden saajaksi tulevien henkilöiden 65 maksupäivän tarkastelujaksot alkavat sitä mukaa, kun henkilöt tulevat etuudensaajiksi. Tästä seuraa se, että jokaisella etuudensaajalla on oma henkilökohtainen rytminsä aktiivisuuden tarkastelussa.

Etuuden tason alenema

Ansiopäivärahaa alennetaan 4,65 prosentilla, jos henkilö ei ole täyttänyt aktiivisuusedellytystä edeltävän 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana.

Aleneman määrä vastaa yhtä omavastuupäivää kuukauden aikana. Alentaminen tehdään täyteen ansiopäivärahaan, jossa on mukana mahdollinen lapsikorotus ja korotettu ansio-osa tai korotusosa. Etuuden määrä ei alene koskaan enempää kuin 4,65 %, vaikka henkilö ei täyttäisi aktiivisuusedellytystä useammankaan peräkkäisen 65 maksupäivän jakson aikana.

Riittävä aktiivisuus

Henkilön katsotaan olleen riittävän aktiivinen, jos hän on 65 maksupäivän aikana

  • ollut työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon
  • ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta
  • ollut yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa
  • ollut viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa
  • ollut viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta.

Yhdistelmiä eri aktiivisuuslajeista ei hyväksytä

Yhdistelmiä edellä mainituista aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voida laskea yhteen. Aktiivisuuden vähimmäisedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että.

Esimerkki

Henkilö on työskennellyt edeltävällä 65 maksupäivän tarkastelujaksolla yhteensä 17 tuntia palkkatyössä ja osallistunut kahden päivän ajan työllistymistä edistävään palveluun. Hänen aktiivisuusedellytyksensä ei täyty ja etuus maksetaan seuraavalta jaksolta alennettuna.

Palkansaajan työssäoloehtoviikkoa vastaava työmäärä

Riittää, että työtunteja kertyy yhteensä yhden työssäoloehtoviikon verran 65 maksupäivän seurantajaksolla.

Esimerkki

Henkilö on 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana tehnyt ensimmäisellä kalenteriviikolla töitä 4 tuntia, toisella kalenteriviikolla 3 tuntia, kolmantena kalenteriviikkona 0 tuntia ja neljäntenä kalenteriviikkona 11 tuntia. Hänen aktiivisuusedellytyksensä täyttyy, koska työssäoloehdon täyttävää työtä on kertynyt 65 maksupäivän tarkastelujaksolla yhden työssäoloehtoviikon verran (yhteensä 18 tuntia). Seuraava 65 maksupäivän jakso voidaan maksaa alentamatonta päivärahaa.

Työssäoloehdon viikoittaisesta 18 tunnin työaikaedellytyksestä voidaan poiketa valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetyillä työaikajärjestelyiltään poikkeavilla aloilla, jolloin työssäoloehto täyttyy 18 tuntia vähemmällä työajalla tai työssäoloehdon täyttyminen voidaan laskea ansioista. Näillä aloilla ei siten edellytetä 18 tuntia työtä 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana. Tällaisia aloja ovat opetusala, luova ja esityksellinen ala, kotityö ja urheilutoiminta.

Yrittäjän työssäoloehtoviikkoa vastaava työmäärä

Aktiivisuusedellytyksen täyttää yritystoiminta, josta on tuloa vähintään 23 prosenttia määrästä, joka yrittäjän työssäoloehtoon vaaditaan kuukaudessa (vuoden 2017 tasossa: 0,23 x 1047 euroa = 240,81 euroa).

Esimerkki 1

Henkilö on vasta aloittanut yritystoimintansa, eikä kassan käytettävissä ole siten vielä verotuspäätöstä tai edes välitilinpäätöstä. Aktiivisuus arvioidaan sen mukaisesti, kuinka paljon yritystuloa sovitellaan kuukaudessa hakijan tuloistaan ja menoistaan antamien selvitysten perusteella.

Esimerkki 2

Sivutoimista yritystoimintaa on harjoitettu niin kauan, että kassan käytettävissä on vahvistetut verotustiedot. Sivutoimisen yrittäjän aktiivisuus voidaan arvioida verotuspäätöksellä soviteltavan tulon mukaisesti. Koska 65 maksupäivää vastaa noin kolmea kuukautta, yrittäjällä tulee siten olla sovittelussa kuukausitasolla noin 80,30 euroa (240,81 euroa/3 kk), jotta hänen aktiivisuusedellytyksensä täyttyy, eikä ansiopäivärahaa alenneta.

Aktiivisuutta seurataan maksamisen ajalta

Aktiivisuuden tarkastelujaksona ovat 65 maksupäivän jaksot. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön edellytetään olevan aktiivinen sellaisella ajalla, jolta hän saa ansiopäivärahaa. Aikaa, jolta etuutta ei makseta, ei lueta aktiivisuuden tarkastelujaksoon, eikä henkilön aktiivisuutta tällaisella ajalla seurata.

Jos henkilö on poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä johtuen, häneltä ei edellytetä aktiivisuuden kerryttämistä tällaisena aikana. Työnhaun katkeamisen ajalta aktiivisuutta ei seurata, joten tällaisella ajalla kertynyttä aktiivisuutta ei voida lukea hyväksi.

Esimerkki

Henkilön aktiivisuuden tarkastelujaksoa on ehtinyt kulua 35 päivää, kunnes hän jää äitiyslomalle ja hoitovapaalle. Äitiysloman ja hoitovapaan ajalta aktiivisuutta ei arvioida, koska henkilö ei saa etuutta. Kun henkilö palaa ansiopäivärahan saajaksi hyväksyttävän työmarkkinoilta poissaolonsa jälkeen, poissaoloa edeltävä aktiivisuuden tarkastelujakso jatkuu. Eli 65 maksupäivän tarkastelujakson 36. - 65. päivä ajoittuvat poissaolon jälkeiselle ajalle.

Tarkastelujakson nollautumistilanteet

65 maksupäivän tarkastelujakso alkaa alusta edellisen jakson päättyessä. Lisäksi seuraavien tilanteiden jälkeen tarkastelujakso alkaa aina alusta ja ansiopäiväraha maksetaan alentamattomana seuraavan 65 maksupäivän ajan:

  •  työssäoloehto täyttyy
  • yli kaksi viikkoa kestänyt kokoaikatyö
  • yli kaksi viikkoa yhdenjaksoisesti kestänyt päätoiminen yritystoiminta tai omassa työssä työllistyminen.
  • soviteltu ansiopäivärahahakemus on hylätty sillä perusteella, että työaika on ylittänyt 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta
  • soviteltu ansiopäivärahahakemus on hylätty palkan suuruuden perusteella
  • TE-toimiston asettama karenssi tai työssäolovelvoite

Milloin aktiivisuutta ei seurata

Pääsääntöisesti aktiivisuutta seurataan sellaiselta ajalta, jolta etuutta maksetaan ja ei seurata sellaiselta ajalta, jolta etuutta ei makseta. Poikkeuksen tähän muodostavat kuitenkin muutamat tilanteet, joissa henkilölle maksetaan ansiopäivärahaa, mutta hänen aktiivisuuttaan ei silti seurata eikä ansiopäivärahan tasoa myöskään alenneta.

Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos työnhakija:

  • on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä
  • työskentelee omais- tai perhehoitajana
  • saa yhdenjaksoisesti työttömyyspäivärahaa kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perustella alle 65 maksupäivältä
  • saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, kuten:
    • osatyökyvyttömyyseläke;
    • osakuntoutustuki;
    • eläke, joka on myönnetty kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella;
    • tapaturmaeläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella;
    • vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen eläkettä saavan hoitotuki;
    • työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) ja maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (873/2015) mukainen haittaraha;
    • sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko;
    • vammaisetuuksista annetun lain mukainen vammaistuki;
    • tartuntatautipäiväraha;
    • vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuva työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnetty etuus.

Jos jokin yllä mainituista tilanteista koskee sinua tai saat jotain muuta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, ilmoita siitä viipymättä työttömyyskassalle.

Enintään 4 kk kestävä yritystoiminta

Vuoden 2018 alusta lukien TE-toimisto ei arvioi työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Työtön voi näin ollen jatkossa saada ansiopäivärahaa ainakin neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloitettuaan eikä yritystoiminnan aloittaminen enää aiheuta samanlaista viivettä maksamiseen, kun TE-toimisto ei tutki yritystoiminnan laajuutta, vaan ainoastaan toteaa sen alkamispäivän.

Yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää soviteltua päivärahaa koskevien säännösten mukaisesti.
TE-toimisto arvioi yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuuden neljän kuukauden kuluttua yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, ansiopäivärahan maksamista voidaan jatkaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa.

Lakimuutos koskee vain työttömänä 1.1.2018 tai sen jälkeen aloitettua yritystoimintaa. Jos henkilö on aloittanut yritystoiminnan ennen työttömyyttä, hänen yritystoimintansa pää- tai sivutoimisuus arvioidaan silloin, kun hän jää työttömäksi.

Muutos koskee myös omassa työssä työllistymistä. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömänä aloitetun omaishoidon osalta ei arvioida ensimmäisten 4 kuukauden aikana, onko työllistyminen pää- vai sivutoimista. Samoin toimitaan apurahan saajien osalta, jos toimintaa arvioidaan omassa työssä työllistymisenä.

Liikkuvuusavustuksen muutokset

Uusia liikkuvuusavustusta koskevia säännöksiä sovelletaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkaneisiin työsuhteisiin.

Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa työhön liittyvään koulutukseen

Lakia muutetaan siten, että liikkuvuusavustusta voi saada myös työhön liittyvän koulutuksen perusteella.

Jos henkilö aloittaa vähintään 2 kuukautta kestävään työsuhteeseen liittyvän koulutuksen, johon liittyvän matkan kesto täyttää liikkuvuusavustuksen saamisen edellytykset, liikkuvuusavustusta voidaan maksaa tällaisen koulutuksen perusteella. Kun koulutus päättyy, liikkuvuusavustuksen maksaminen voi jatkua vielä työsuhteen ajalta. Liikkuvuusavustuskauden kokonaiskestoon koulutus ei kuitenkaan vaikuta pidentävästi, koska enimmäisajan kuluminen alkaa koulutuksen alkamisesta ja jatkuu jäljellä olevan keston ajan työsuhteen alettua.

Esimerkki

Henkilö aloittaa 3 kuukautta kestävään työsuhteeseen liittyvän koulutuksen. Työsuhde on kokoaikainen ja matkan edestakainen kesto ylittää keskimäärin kolme tuntia päivässä eli työ- tai koulutusmatkan kestoa koskeva edellytys täyttyy. Koulutus kestää kaksi viikkoa. Henkilöllä on oikeus saada liikkuvuusavustusta 45 päivältä koulutuksen alkamisesta lukien. Koulutuksen jälkeen hänellä on oikeus liikkuvuusavustukseen työsuhteensa ajalta vielä 45 päivää - 14 päivää = 31 päivän ajan.

Huom. Koulutukseen osallistumisen täytyy olla vaatimuksena tietyn työpaikan saamiselle. Liikkuvuusavustusta ei siten myönnetä yleiseen ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen.

Liikkuvuusavustukseen lapsikorotus

Liikkuvuusavustusta voidaan 1.1.2018 alkaen myöntää lapsikorotuksella, jonka suuruus vuonna 2018 on 5,23 € yhdestä lapsesta, 7,68 € kahdesta lapsesta ja 9,90 € vähintään kolmesta lapsesta.

Oikeus lapsikorotukseen myönnetään työn tai siihen liittyvän koulutuksen alkamisajankohdan mukaisesti koko liikkuvuusavustuskauden ajaksi. Näin ollen liikkuvuusavustuksen määrä ei laske tai nouse liikkuvuusavustuskauden aikana, vaikka perheeseen syntyisi lapsia tai oikeus lapsikorotukseen päättyisi.

Liikkuvuusavustukseen korotus työn etäisyyden perusteella

Liikkuvuusavustukseen voi jatkossa saada korotusosan, mikäli työpaikka tai työhön liittyvän koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta. Korotusosa työmatkan pituuden perusteella on 4,74 euroa päivässä vuonna 2018.

Liikkuvuusavustus maksetaan korotettuna, jos työpaikka tai työhön liittyvän koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 km etäisyydellä henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta taikka työn tai siihen liittyvän koulutuksen takia tehtyä muuttoa edeltävästä tosiasiallisesta asuinpaikasta. Työmatkan pituutta arvioidaan yleiseen liikenteeseen tarkoitettuja reittejä pitkin.

Osa-aikatyön perusteella myönnettävän liikkuvuusavustuksen muutokset

Liikkuvuusavustuksen saaminen ei enää edellytä, että työaika työsuhteessa on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Liikkuvuusavustuksen laajetessa kattamaan myös alle 18 tunnin viikkotyöaikaiset osa-aikatyösuhteet, oikeutta liikkuvuusavustukseen rajataan siten, että osa-aikatyössä (työaika enintään 80 % kokoaikaisen enimmäistyöajasta) liikkuvuusavustusta maksetaan vain työpäiviltä.

Esimerkki

Kaksi kuukautta kestävän osa-aikatyön työaika on 15 tuntia kalenteriviikossa. Jos osa-aikatyö toteutuu siten, että työtä on 3 tuntia päivässä joka päivä maanantaista perjantaihin, liikkuvuusavustusta maksetaan kaikilta viideltä päivältä. Jos osa-aikatyö toteutuu siten, että työtä on 5 tuntia kolmena päivänä viikossa, maanantaista keskiviikkoon, liikkuvuusavustusta maksetaan vain kolmelta päivältä.

Koska edellisessä esimerkissä työsuhde kestää kaksi kuukautta, liikkuvuusavustuskauden kesto on 30 päivää työsuhteen alkamisesta lukien. Jos osa-aikatyö toteutuu siten, että työtä tehdään kolmena päivänä viikossa, liikkuvuusavustusta voidaan siis maksaa työsuhteen alkamisesta lukien enintään 30 kalenteripäivän aikana vain työpäiviltä. Liikkuvuusavustuksen maksaminen pelkästään työpäiviltä ei siis pidennä liikkuvuusavustuskauden kestoa.

Liikkuvuusavustusta ei makseta oman vapaan ajalta

Lakiin lisätään uusi kohta, jonka mukaan liikkuvuusavustusta ei makseta ajalta, jona työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet työnhakijasta johtuvasta syystä. Tällaisia ovat esimerkiksi oma palkaton työvapaa tai pitkäaikainen sairaus.

Ei kahta liikkuvuusavustusta yhtä aikaa

Lakiin lisätään rajoite, että henkilö voi saada samaan aikaan liikkuvuusavustusta vain yhden työn tai koulutuksen perusteella.
Jos henkilö aloittaa kaksi kuukautta kestävän osa-aikatyön 1.2. ja saa liikkuvuusavustusta kyseisen työsuhteen perusteella ja aloittaa toisen liikkuvuusavustuksen saamisen edellytykset täyttävän osa-aikatyön 15.2., hän ei voi saada liikkuvuusavustusta yhtä aikaa kummankin työsuhteen perusteella.

Liikkuvuusavustusta ei tarvitse hakea etukäteen

Vuoden 2017 loppuun asti liikkuvuusavustusta tuli hakea ennen työsuhteen alkamista tai muuten hakemus hylättiin. Laista poistetaan nyt tämä edellytys.

Jatkossa liikkuvuusavustuksen hakemista koskee sama kolmen kuukauden määräaika kuin ansiopäivärahaa.

Muutoksia 1.1.2017 alkaen

Ansiopäivärahan, lapsikorotuksen ja vuorottelukorvauksen taso laskee

Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä kansaneläkeindeksi jäädytetään ja sitä leikataan 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Perusosan laskiessa myös vuorottelukorvauksen taso laskee. Muutokset koskevat kaikkia ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen saajia.

2017 2016
Ansiopäivärahan perusosa 32,40 € 32,68 €
Lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,23 € 5,27 €
Lapsikorotus kahdesta lapsesta 7,68 € 7,74 €
Lapsikorotus kolmesta tai useammasta lapsesta 9,90 € 9,98 €

Ansiopäivärahan enimmäisaika lyhenee

Ansiopäivärahakauden enimmäisaika lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Enintään kolme vuotta työskennelleiden enimmäisaika lyhenee 300 päivään. Enimmäisaika säilyy 500 päivänä niillä työttömillä, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään ja jotka ovat työskennelleet viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Uusia enimmäisaikaa koskevia säädöksiä sovelletaan työnhakijoihin, joiden päivärahan enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Omavastuuaika pitenee

Ansiopäivärahan omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään. Seitsemän päivän omavastuuaikaa käytetään, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Pitkän työhistorian perusteella maksettavasta korotusosasta luovutaan

Korotusosaa voidaan maksaa pitkän työuran perustella 1.1.2017 jälkeen niille, joille korotettu ansio-osa on jo myönnetty eikä korotetun ansio-osan enimmäisaika ole vielä lain voimaan tullessa täyttynyt ja niille, joiden työsuhde on päättynyt viimeistään 31.12.2016, mutta oikeutta korotettuun ansio-osaan ei ole vielä syntynyt.

Korotusosaa pitkän työhistorian perusteella voidaan maksaa korkeintaan 30.6.2017 asti.

Korotetun ansiopäivärahan taso laskee

Sekä työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa korotusosaa että pitkän työhistorian perusteella maksettavaa korotusosaa alennetaan. Nykyisin korotetun ansio-osan suuruus on ennen taitekohtaa 58 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta ja taitekohdan ylittävältä palkan osalta 35 % palkasta. Muutoksen jälkeen korotetun ansio-osan suuruus on ennen taitekohtaa 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta ja taitekohdan ylittävältä palkan osalta 25 % palkasta.

Korotetun ansio-osan taso laskee kaikilla saajilla heti 1.1.2017 lukien.

60 vuotta täyttäneiden työllistämisvelvoite

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa minkä tahansa TE-toimiston kanssa sovitun työllistymistä edistävän palvelun ajalta enimmäisajan estämättä, jos palvelu on järjestetty 60 vuotta täyttäneitä koskevan työllistymisvelvoitteen perusteella.

Työssäoloehto voi kertyä työllistämisvelvoitteen mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa, jos palvelu on järjestetty 60 vuotta täyttäneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella.

Jos työssäoloehtoon on luettu aikaa, jona henkilö on ollut työllistymistä edistävässä palvelussa, päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen.

Palkkatukityö ei kerrytä työssäoloehtoa täytenä

Lakimuutoksen myötä vain 75 % niistä viikoista, joina henkilö on tehnyt palkkatukityötä, kerryttää työssäoloehtoa. Jos työssäoloehto täyttyy pelkästään palkkatukityössä, työssäoloviikkoja tulee siis kertyä vähintään 35. Palkkatukityöaika, jota ei lueta työssäoloehtoon, pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa

Jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehto kertyy täytenä.

Uutta säännöstä sovelletaan palkkatuettuun työhön, joka alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Kulukorvausta ei makseta omaehtoisten opintojen ajalta

Lakimuutoksen myötä kulukorvausta ei enää makseta omaehtoisten opintojen ajalta.

Omaehtoisten opintojen ajalta voidaan maksaa kulukorvausta myös 1.1.2017 jälkeen, jos opinnot ja niiden tukeminen on aloitettu viimeistään 31.12.2016.

Tuta-syistä tehty määräaikainen palkanalennus

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuta ansiopäivärahan määrään, vaan päiväraha määritellään palkanalennusta edeltävältä ajalta, jos palkanalennus on ollut määräaikainen.

Liikkuvuusavustus työttömyyskassojen ja Kelan maksettavaksi

Työmarkkinatukena Kelasta maksettu matka-avustus ja TE-toimiston maksama muuttokustannusten korvaus korvataan lakimuutoksen myötä liikkuvuusavustuksella. Uutta etuutta maksavat työttömyyskassat ja Kela.

Liikkuvuusavustusta maksetaan silloin, kun työtön henkilö vastaanottaa kokoaikatyön, jonka päivittäisen työmatkan edestakainen kesto on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka päivittäisen työmatkan kesto on yli kaksi tuntia. Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta ja sen hakemisesta löydät alasivulta Liikkuvuusavustus.

Rekrytointikokeilu

Toisin kuin TE-toimiston kanssa sovitut työkokeilut ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi ja työmarkkinoille paluun tukemiseksi, rekrytointikokeilu ei ole työllistymistä edistävä palvelu. Rekrytointikokeilu ei myöskään täytä työssäoloehtoa, koska kyseessä ei ole työsuhde.

Koska rekrytointikokeilu ei ole työllistymistä edistävä palvelu:

• Rekrytointikokeilun ajalta ei makseta korotettua ansio-osaa.

• Rekrytointikokeilun ajalta ei makseta kulukorvausta.

• Rekrytointikokeilun ajalta ei makseta etuutta omavastuuajan tai karenssin ajalta.

Laki rekrytointikokeilusta on voimassa vuosina 2017-2018.

Työuraeläke ja osittainen varhennettu vanhuuseläke

Työuraeläke estää työttömyysetuuden maksamisen. Osittain varhennettua vanhuuseläkettä ei puolestaan vähennetä päivärahasta, vaan sen ajalta maksetaan täyttä työttömyysetuutta.

Perustulo vähennetään ansiopäivärahasta

Perustulokokeilu käynnistyy 1.1.2017. Kokeilun piirissä on 2000 Kelasta työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavaa työtöntä. Jos henkilö täyttää kokeilun aikana ansiopäivärahan saamisen edellytykset ja hakee työttömyyskassasta ansiopäivärahaa, hänelle maksetaan edelleen perustulo Kelasta. Työttömyyskassa laskee henkilön ansiopäivärahan määrän normaalisti, mutta maksaa hänelle päivärahan vain perustulon ylittävältä osalta. Lisätietoa perustulosta on saatavilla Kelasta.

 

Muutoksia 1.1.2016 alkaen

Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen määrä laskee

Indeksitarkistuksen seurauksena ansiopäivärahan määrä laskee 0,4 % vuonna 2016. Perusosan määrän laskiessa myös vuorottelukorvauksen määrä laskee. Samalla myös ansio-osan ja lapsikorotusten määrät muuttuvat. Muutokset koskevat kaikkia ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen saajia.

Etuustasot indeksitarkistuksen jälkeen:

2015 2016 Erotus/pv Erotus/kk
Ansiopäivärahan perusosa 32,80 €/pv 32,68 €/pv -0,12 € -2,58 €
Lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,29 €/pv 5,27 €/pv -0,02 € -0,43 €
Lapsikorotus kahdesta lapsesta 7,77 €/pv 7,74 €/pv -0,03 € -0,65 €
Lapsikorotus kolmesta tai useammasta lapsesta 10,02 €/pv 9,98 €/pv -0,04 € -0,86 €

Työttömyysturvalain yrittäjämääritelmä laajenee

Yrittäjäksi katsominen ei enää edellytä sitä, että henkilö on velvollinen ottamaan maatalousyrittäjän tai yrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen. Pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavia on aiemmin pidetty omaa työtä tekevinä. Omalla työllä tarkoitetaan jatkossa lähinnä sellaista työtä, jota ei tehdä ansiotarkoituksessa (esimerkiksi omaishoitajat, au pairit ja apurahansaajat).

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ja sosiaali- ja terveysministeriö korostavat, että lakimuutoksella ei muuteta sivu- ja päätoimisuuden arviointiedellytyksiä lainkaan. Oikeus päivärahaan sivutoimisen oman työn ajalta ei näin muutu, vaikka henkilöä pidetään jatkossa yrittäjänä. Yksityinen elinkeinoharjoittaja voi myös jatkossa osoittaa yritystoiminnan päättyneen samalla tavalla, kuin aiemmin omaa työtä tekevänä.

Vuorotteluvapaalain tiukennukset

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat 1.1.2016. Lakimuutokset eivät koske vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vuorottelusopimus on tehty viimeistään 31.12.2015 ja jos vuorotteluvapaa alkaa 31.3.2016 mennessä.

Ennen Jälkeen
Suuruus

Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % työttömänä maksettavasta päivärahasta

 

Vuorottelukorvauksen suuruus on 80 % työttömänä maksettavasta päivärahasta, jos henkilöllä on vähintään 25 vuoden työhistoria

Vuorottelukorvauksen suuruus on  70 % työttömänä maksettavasta päivärahasta

 

Enimmäiskesto 360 päivää 180 päivää
Työhistoriaedellytys 16 vuotta 20 vuotta
Jaksottaminen Vuorotteluvapaan voi pitää vähintään 100 päivän mittaisissa jaksoissa Vuorotteluvapaata ei voi jaksottaa

Muutoksia 1.1.2015 alkaen

Ansiopäivärahan suuruus 1.1.2015 lukien

Kansaneläkeindeksin korotuksesta 1.1.2015 johtuen ansiopäivärahan perusosa ja lapsikorotukset nousivat 0,4 %.

Perusosa ja lapsikorotukset vuonna 2015 ovat:

• perusosa: 32,80 €

• lapsikorotus yhdestä lapsesta: 5,29 €

• lapsikorotus kahdesta lapsesta: 7,77 €

• lapsikorotus kolmesta tai useammasta lapsesta: 10,02 €

Muutoksia etuudensaajan ilmoitusvelvollisuuteen

Työmarkkinoilla olon esteet

Työttömyyskassa ratkaisee jatkossa työmarkkinoilla olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Työmarkkinoilla olon esteitä koskevasta säännöksestä poistetaan samalla harkinnanvaraisuus.

Hakijalla ei näin ole oikeutta työttömyysetuuteen hänen

• suorittaessaan asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta,

• suorittaessaan vankeusrangaistusta,

• ollessaan sairaala- tai muussa tähän verrattavassa laitoshoidossa tai

• hänen ollessaan estynyt olemasta työmarkkinoilla muun näihin rinnastettavan syyn takia.

Työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee kuitenkin työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään 31.12.2014.

Uudessa ansiopäivärahahakemuslomakkeessa pyydetään hakijaa ilmoittamaan, jos hän suorittaa asevelvollisuutta, siviilipalvelusta tai vankeusrangaistusta tai on sairaala- tai laitoshoidossa.

Poissaolot työllistymistä edistävistä palveluista

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa ensi vuonna alkavien palvelujen osalta työvoimapoliittisen lausunnon vain työllistymistä edistävän palvelun aloittamisesta ja palvelun päättymisestä. Työ- ja elinkeinotoimisto ei anna työvoimapoliittista lausuntoa poissaoloista, vaan työnhakijan tulee ilmoittaa itse poissaoloistaan työttömyyskassalle etuushakemuksessa. Työttömyysetuus voidaan työttömyyskassan harkinnan mukaan maksaa hakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella.

Myös työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ilmoittaa poissaoloista etuuden maksajalle. Jos palvelun järjestäjän ilmoitus poissaolosta tulee sen jälkeen, kun työttömyysetuus on jo maksettu, palvelun järjestäjän ilmoitusta käytetään hakijan ilmoittamien tietojen oikeellisuuden tarkistamiseen.

Työttömyyskassa on ratkaissut työnhakijan omasta tai lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon vaikutuksen etuuden saamiseen vuoden 2013 alusta.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa nykyistä vastaavasti poissaoloista lausunnon, jos palvelu on alkanut viimeistään 31.12.2014. Jos palvelu järjestetään jaksoissa, ratkaisevaa on ensimmäisen jakson alkamispäivä.

Poissaolojen ilmoittaminen ja vaikutus etuusoikeuteen 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavien palveluiden kohdalla:

Poissaolon syy

Hakija ja palvelun tarjoaja ilmoittavat poissaolosta

Maksetaanko ansiopäiväraha ja korotusosa

Maksetaanko kulukorvaus

Oma sairaus

työttömyyskassaan

kyllä, 3 pv jälkeen lääkärintodistuksella

ei

Alle 10-vuotiaan lapsen sairaus

työttömyyskassaan

kyllä, enintään 4 pv

ei

Työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy

työttömyyskassaan

kyllä

ei

Muu syy (= ei hyväksyttävä syy)

työttömyyskassaan

ei

ei

 

Työvoimakoulutuksen ja omaehtoisten opintojen ajalta poissaoloilla ei ole vaikutusta ansiopäivärahaan.

Uudessa ansiopäivärahahakemuslomakkeessa pyydetään hakijaa ilmoittamaan, jos hän poissa työllistymistä edistävistä palveluista. Hakijaa pyydetään ilmoittamaan myös poissaolon syy, jos se johtuu omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta tai työhaastattelusta.

Ansiopäivärahan ansio-osan suuruuteen tulleita muutoksia 1.1.2015

Ansiopäivärahan taitekohdan alentaminen 1.1.2015 alkaen

Ansiopäivärahan taitekohtaa alennetaan. Nykyinen taitekohta on yhtä suuri, kuin 105-kertainen peruspäiväraha (3 444 € vuonna 2015). Uusi taitekohta on 95-kertaisen peruspäivärahan suuruinen (3 116 € vuonna 2015).

Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy 1.1.2015 tai sen jälkeen ja joiden päiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen.

Jos työssäoloehtoon laskettava viimeinen työpäivä on 31.12.2014 tai aiemmin ja päivärahan perusteena oleva palkka tulee laskettavaksi, ansiopäiväraha lasketaan vanhan laskentasäännön mukaan. Jos työssäoloehtoon luetaan työssäoloa 1.1.2015 tai sen jälkeiseltä ajalta, ansiopäiväraha lasketaan uuden laskentasäännön mukaan.

TYJ:n päivärahalaskuri löytyy osoitteesta http://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahalaskuri/

Korotetun ansiopäivärahan korvausprosenttien alentaminen 1.1.2015 alkaen

Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laskee taitekohtaan asti 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin.

Korotetun ansio-osan laskentasäännöt määräytyvät sen mukaan, onko hakijan päivärahan määrän laskennassa sovellettu uutta vai vanhaa laskentasääntöä. Jos normaalin ansiopäivärahan laskennassa on noudatettu vanhaa laskentasääntöä, myös korotetun ansio-osan laskennassa sovelletaan vanhoja sääntöjä niin kauan, kunnes ansiopäivärahan määrä tulee laskettavaksi uudelleen.

TYJ:n päivärahalaskuri löytyy osoitteesta http://www.tyj.fi/fin/ansiopaivaraha/paivarahalaskuri/

Muita muutoksia työttömyysturvaan 1.1.2015 alkaen

Perhepäivähoitajan oikeus työttömyysetuuteen lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella

Perhepäivähoitajalla on oikeus työttömyysetuuteen lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella työnteon ja palkanmaksun keskeydyttyä kokonaan sen vuoksi, ettei hänellä ole lapsia hoidettavanaan hänestä itsestään riippumattomasta syystä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

Oikeus työttömyysetuuteen työvapaan ajalta

Henkilön itse hakeman työ- tai muun vastaavan vapaan ajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella, jos henkilön tarkoitus on ollut mennä muuhun työhön vapaan ajaksi, mutta hän jää tästä työstä työttömäksi tai lomautetuksi, eikä voi palata aiempaan työhönsä kesken vapaan.

Yrittäjiin liittyvät muutokset

Yrittäjän työssäoloehto lyhenee 18 kuukaudesta 15 kuukauteen. Lyhyempää 15 kuukauden työssäoloehtoa sovelletaan niihin yrittäjiin, joiden yritystoiminta päättyy 1.1.2015 tai sen jälkeen.

Yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavan työtulon määrä nousee 12 326 euroon. Työtulon määrää tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Muut muutokset

Pelastustoiminnasta saatujen tulojen sovittelua koskeva säädös poistetaan tarpeettomana. Vuoden 2014 alusta vastaava suojaosa (300 €/kk) laajennettiin koskemaan kaikkia työttömyysetuuden saajia.

Lisätietoa muutoksista

• HE 162/2014

• HE 151/2014

Yleisölle julkaistut tiedotteet

• 24.11.2014 - Ansiopäivärahataulukko 2015 - päivärahan laskentasääntö muuttuu vuodenvaihteessa

• 16.9.2014 - Suurimpien ansiopäivärahojen taso laskee vuodenvaihteesta alkaen

Vuorotteluvapaalain muutokset 1.9.2014

Työhistoriaedellytys 16 vuoteen

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää jatkossa 16 vuoden työhistoriaa aiemman 10 vuoden sijaan.

Lisäksi lainsäädäntöä muutettiin niin, että muussa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty työ otetaan huomioon laskettaessa työhistoriaedellytyksen täyttymistä.

Sijaista koskevat edellytykset tiukentuvat

Vuorotteluvapaan sijaiseksi tulee palkata työtön työnhakija. Aiemmin edellytys täyttyi, jos sijainen on ollut työttömänä yhden päivän. Lakimuutoksen myötä jatkossa edellytetään, että sijainen on ollut työttömänä vähintään 90 päivää vapaata edeltävän 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi palkattavan on lisäksi oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista.

90 päivän työttömyyttä ei edellytetä, jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, tai alle 30-vuotias ja suorittanut ammatti- tai korkeakoulututkinnon vuoden sisällä vapaan alkamisesta.

Vuorotteluvapaalta ei voi enää siirtyä vanhuuseläkkeelle

Vuorotteluvapaan käyttö sidottiin työntekijän eläkelain mukaiseen vanhuuseläkeikään siten, että yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella.

Yläikäraja koskee vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä.

Muut muutokset

• Vuorotteluvapaan kesto muutettiin aiemmasta 90−359 kalenteripäivästä 100−360 kalenteripäivään.

• Työnantaja ja vuorottelija voivat vapaan alettua muuttaa joustavammin vuorotteluvapaasopimuksessa sovittujen jaksojen ajankohtia.

• Työsuhteen päättyminen työntekijästä riippumattomasta syystä vuorotteluvapaan 100 ensimmäisen päivän aikana ei aiheuta etuuden takautuvaa menettämistä.

Voimaantulo

Uusia säännöksiä ei sovelleta, jos vuorottelusopimus on tehty ennen lakimuutoksen voimaantuloa ja vapaa on alkanut vuoden 2014 aikana.

Lähde: Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (TYJ)

Muutoksia 1.1.2014 alkaen

Ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen suuruus

Peruspäivärahan tasokorotuksen ja vuodenvaihteen indeksikorotuksen myötä ansiopäivärahan perusosan määrä nousi 1.1.2014 alkaen 32,66 euroon. Perusosan määrä vuonna 2013 oli 32,46 euroa. Tämä muutos vaikuttaa myös vuorottelukorvauksen suuruuteen.

Lapsikorotukset 1.1.2014 alkaen

1 lapsi 5,27 €, 2 lasta 7,74 €, kolme lasta tai enemmän 9,98 €

Taulukko ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen suuruudesta 1.1.2014 alkaen

Soviteltuun päivärahaan suojaosa

Työttömyysetuuden sovittelussa otetaan käyttöön 300 euron suojaosa. Suojaosan suuruus on 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana. Sovittelujakson ollessa neljä kalenteriviikkoa suojaosa on 279 euroa. Uusi suojaosasäännös tulee sovellettavaksi, kun etuutta maksetaan 1.1.2014 lukien. Puolet sovittelussa huomioon otettavasta suojaosan ylittävästä tulosta vähentää työttömyyspäivärahaa, joka muutoin maksettaisiin.

Sovitellun ansiopäivärahan enimmäismäärä

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa siten, että se lapsikorotuksineen yhdessä työtulon kanssa voi olla enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen (31.12.2013 asti 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta). Enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon myös alle 300 euron työtulot.

Soviteltua päivärahaa myös palkkatuen ajalta

Työntekijälle, jonka palkkaukseen työnantaja saa palkkatukea, voidaan maksaa muiden edellytysten täyttyessä soviteltua ansiopäivärahaa 1.1.2014 lukien.

Työssäoloehto

Työssäoloehto lyheni 34 viikosta 26 viikkoon. Uutta lakia sovelletaan kuitenkin vasta sen jälkeen kun työnhakija on 29.12.2013 jälkeen ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä vähintään yhden kalenteriviikon. Uusi laki tulee siis pääsääntöisesti sovellettavaksi, kun työnhakija on sanotun ajankohdan jälkeen ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä vähintään 18 tuntia kalenteriviikon aikana.

Työssäoloehdossa huomioitava työ

Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tuettu työ aletaan lukea työssäoloehtoon täysimääräisesti 30.12.2013 alkaen (vuoden 2014 ensimmäinen viikko).

60 vuotta täyttäneen työnhakijan palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina henkilö on ollut työllistymistä edistävässä palvelussa julkisesta työvoima ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella. Mainittua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain säännöstä sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2017 alkaen, joten työllistymistä edistäviä palvelua koskevaa aikaa voidaan alkaa lukea työssäoloehtoon vasta sanotusta ajankohdasta lukien.

Palkansaajalle ja yrittäjälle hyväksi luettavat vakuutuskaudet

Yrittäjänä työskennellyt henkilö ei enää voi palkansaajaksi ryhtyessään lukea hyväkseen 10 viikkoa yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäolo- ja vakuutusehtoa. Yrittäjänä työskentelyn ja yrittäjäkassan jäsenyyden lukeminen hyväksi palkansaajan työssäolo- ja vakuutusehdossa edellyttää, että henkilö on eronnut yrittäjäkassasta ja täyttää palkansaajan määritelmän voimassa olevan lain aikana eli viimeistään 31.12.2013 ja liittyy palkansaajakassan jäseneksi viimeistään kuukauden kuluessa mainitusta päivästä.

Vastaavasti palkansaajana työskennellyt henkilö ei yrittäjäksi ryhtyessään enää uuden lain mukaan voi lukea hyväkseen kuutta kuukautta palkansaajakassan jäsenenä hankittua työssäolo- ja vakuutusehtoa. Palkkatyön ja palkansaajakassan jäsenyyden lukeminen hyväksi yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehdossa edellyttää, että henkilö on eronnut palkansaajakassasta ja täyttää yrittäjän määritelmän voimassa olevan lain aikana eli viimeistään 31.12.2013 ja liittyy yrittäjäkassan jäseneksi viimeistään kuukauden kuluessa mainitusta päivästä.

Omavastuuaika

Omavastuuaikaa ei aseteta, vaikka työnhakija täyttäisi työssäoloehdon, jos enimmäisaika alkaisi alusta vuoden kuluessa edellisen päivärahakauden alkamisesta ja työhakijalle on tällöin asetettu omavastuuaika

Omavastuuaika on viisi päivää (aiemmin seitsemän). Lyhempää omavastuuaikaa sovelletaan silloin, kun omavastuuaika alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen.

Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

Korotetun ansio-osan määrä korotetaan voimassa olevan lain muutosturvan ansio-osan tasolle. Muutosturvan ansio-osasta luovutaan. Uutta korotetun ansio-osan määrää sovelletaan etuuteen, jota maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta eli 1.1.2014 lukien. Kaikkien 1.1.2014 lukien maksettavien korotettujen ansio-osien määrä muuttuu 1.1.2014 lukien, vaikka oikeus korotettuun ansio-osaan olisi syntynyt ennen uuden lain voimaantuloa.

Luovutaan korotetun ansio-osan maksamiselta 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivärahapäivältä. Voimassa olevan lain säännöstä sovelletaan kuitenkin 31.3.2014 saakka työnhakijaan, jonka työttömyyspäivärahan enimmäisaika on alkanut ennen uuden lain voimaantuloa. Jos työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajasta vähintään yksi päivä on maksettu ennen 1.1.2014, työnhakijalle voidaan maksaa korotettua ansio-osaa työttömyyden alkaessa enintään 20 päivältä. Korotettua ansio-osaa työttömyyden alkamisen perusteella ei kuitenkaan makseta enää 31.3.2014 jälkeiseltä ajalta, vaikka osa 20 päivän enimmäisajasta olisi vielä maksamatta.

Pitkän työuran päättyessä maksettavan korotetun ansio-osan enimmäismaksuaikaa lyhennetään 100 päivästä 90 päivään. Myös korotetun ansio-osan saamisen edellytyksiä muutetaan aiemmasta.

Lisäpäivät

Palkansaajan peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan 7 §:ssä säädetyn enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 65 vuotta, jos hän on syntynyt:

1) vuosina 1950—1954 ja jos hän täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä;

2) vuonna 1955 tai 1956 ja jos hän täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä;

3) vuonna 1957 tai sen jälkeen ja jos hän täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä.

Edellytyksenä 1 momentin soveltamiselle on, että työnhakijalla on enimmäisajan täyttyessä 11 §:ssä tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Ansiopäivärahan ansio-osan maksuajan lyhentäminen

Ansiopäivärahan maksamisen enimmäisaika on kaikilla 500 päivää, mutta työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahaa tietyissä tilanteissa peruspäivärahan suuruisena enimmäisajan viimeisiltä 100 tai 200 päivältä. Peruspäivärahan suuruiseen ansiopäivärahaan sisältyvät mahdollinen lapsikorotus ja korotusosa.

Ansiopäivärahan ansio-osan maksuaikaa lyhennetään kahdessa tilanteessa 100 päivällä siten, että henkilöllä on oikeus ansio-osaan 400 päivältä ja pelkkään perusosaan enimmäisajan 100 viimeiseltä päivältä. Työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena enimmäisajan 100 viimeiseltä päivältä seuraavissa tilanteissa:

• henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria ansiopäivärahaoikeuden alkaessa tai

• henkilöllä on vähintään kolmen vuoden työhistoria ansiopäivärahaoikeuden alkaessa, mutta hän kieltäytyy tai keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun ilman pätevää syytä 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana eikä hänelle ole tänä aikana maksettu korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta yhteensä vähintään 40 päivältä.

Ansiopäivärahan ansio-osan maksuaikaa lyhennetään 200 päivällä, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria ja hän kieltäytyy tai keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun ilman pätevää syytä ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana eikä hänelle ole maksettu tänä aikana korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta yhteensä vähintään 40 päivältä.

Päivärahakauden alkaminen alusta ja palkan uudelleen laskeminen

Uuden lain mukaan päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen, vaikka työnhakija täyttää työssäoloehdon, jos uudelleen lasketun palkan mukainen päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos henkilön päivärahan perusteena oleva palkka on laskettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Uuden lain säännöstä sovelletaan silloin, kun henkilön päivärahan perusteena oleva palkka on laskettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa ja uusi ansiopäivärahakausi alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen.

Määräaikainen palkan alentaminen

Työntekijän, jonka palkkaa on alennettu määräaikaisesti tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy palkan alentamista edeltävän tilanteen mukaan. Uusi säännös lisätään lakiin määräajaksi ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun. Säännöstä sovelletaan laskettaessa ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa vuosina 2014 ja 2015 ansaittujen palkkojen perusteella. Työttömyysturvalaissa on ollut vastaava säännös vuosina 2010 -2012.

Asian uudelleen ratkaiseminen työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolon vuoksi

Päätöksen poistamista koskevia säännöksiä muutetaan niin, että työttömyyskassa voi työttömyysturvalain 12 luvun 4 b §:n nojalla ilman päätöksen poistamista ja hakijan suostumusta ratkaista asian uudelleen, jos se on hakijan virheellisestä ilmoituksesta johtuen maksanut työllistymistä edistävien palvelujen ajalta aiheetta työttömyysetuutta ja kulukorvausta.

Yritysomaisuuden myyntivoiton jaksottaminen

Nostetaan 10 000 eurosta 20 000 euroon sitä yrityksen taseen loppusummaa, jonka ylittyessä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan. Korkeampaa rajaa sovelletaan yrittäjään, jonka yritystoiminta on loppunut ja työttömyys alkanut 1.1.2014 tai sen jälkeen.

 

Päivitetty 28.12.2016